Meidän perheeseen, ihmisten lisäksi kuuluu kaksi karvaista kaveria, maalaiskissa Jami ja sekarotunen koira Ressu. Ressu on jo 6-vuotias koira herra josta löytyy susikoiraa-belgianpaimenkoiraa ja ajokoiraa. Lasten syntyessä Ressu on aina saanut tutustua lapsiin rauhassa ja on hyväksynyt heidät perheenjäseneksi ilman ongelmia. Paremminkin niin, että on kova vahtimaan lapsia. Ihan huoletta on voinut jättää pojat vaunuihin ulos nukkumaan (itkuhälyn kanssa toki), tietäen et jos joku yrittää vaunuihin, nostaa Ressu metelin. Sama pätee makuuhuoneen pinnasängyssä nukuvaan vauvaa, Ressu parkkeeraa aina pinnasängyn viereen nukkumaan.
Nyt kun Samuel on ollut tosi kipeä ja viettänyt päivät lähinnä olohuoneessa, pikkusohvallaan köllötellen, suurimman osan ajasta nukkuen, huomasimme Ressun vahtivan jälleen pientä miestä :) Samuelin nukahtaessa sohvalleen, Ressu siirtyi lähelle poikaa, vahtimaan häntä. Varsinainen sählä on välillä meidän Ressu, mutta mitä uskollisin vahtikoira, olipa kyse sitten pihasta, talosta tai perheenjäsenistä!


Saattaa näyttää siltä että me molemmat nukutaan, mutta ei pidä uskoa kaikkea näkemäänsä :)