vaikka on jo reilu kuus vuotta asuttu Orimattilan lähistöllä on meiltä vielä jäänyt kotieläinpuisto näkemättä. Viime tiistaina sovittiin sinne treffit äidin ystävän, Ellun ja poikansa Rikun kanssa. Kovasti Samuel odotti leikkimään pääsyä Rikun kanssa, sekä eläinten näkemistä, kun asiasta etukäteen juteltiin.
Ilma oli ihana, lämmin mutta ei liian kuuma (hetkeä aiemmin oli satanut ja rankasti, isoista vesilätäköistä ja sääennustuksesta päätellen). Nähtiin vaikka mitä eläimiä, hevosia, laamoja, possuja, lehmiä, lampaita, poroja (Samuel oli kyllä sitä mieltä että porot on kivahreja), vuohia, kissoja, koiria, pupuja, kukkoja, kanoja ja kriikinkukkokin rouvineen. Paljon oli pojilla ihmeteltävää. Samuel ja Riku liikkuivat vikkelästi käsi kädessä paikasta toiseen (meidän Samuel ei ole varustettu kovinkaan pitkällä pinnalla), välillä oli äideillä vaikeuksia mukana pysyä. Daniel tyytyi katselemaan eläimiä rattaista käsin.


äiti se (vuohi) syösi minun kärestä


Liikennepuisto josa oli traktoreja ja polkuautoja tuntui olevan poikien ehdoton hitti.


Työntö turbo


laukkaa ratsu reima


ison karusellin kyydissä oli kivaa, mutta vähän kyllä hirvittikin

Välillä istuttiin kahvilla ja pillimehulla, pojat pääsivät samalla pomppulinnaan pomppimaan ja leikkimään pieneen leikkipuistoon kahvilan vieressä. Daniel tankkasi samalla sosetta ja maitoa ja hyvin jaksoi hereillä koko reissun eläimiä katsella. Kiitos vielä mukavasta retkestä Ellu ja Riku, muumimaailman reissua odotellessa! :o)