On se mielenkiintoista, mitä kaikkea pienen ihmisen mielessä liikkuu. Tällaista pohdintaa Samuel kävi tänään.

Samuel: avarluus on rikki
äiti: siis avaruusko rikki?
S: joo, äti koijjaa avarluus
ä: ei äiti osaa korjata avaruutta
poika seisoo hetken miettivä ilme naamallaa ja toteaa...
minä koijjaan sitte!

myöhemmin illalla sama keskustelu jatkuu yllättäen

S: minä ei koijjaa avarluu, isä koijjaa
ä: osaakohan isä korjata sen?
S: Joo, isä koijjaa avarluus.

siihen päättyi keskustelu, eikä sitä enää jatkettu. Tokihan isä osaa avaruudenkin korjata, kun korjaa kaikki rikki menneet autotkin. Kuinkas muuten :)